Yhdysvallat on lopettanut jäljellä olevien sotilasjoukkojensa vetäytymisen Irakista, mikä on lopettanut läsnäolon, joka alkoi vuoden 2003 hyökkäyksestä ja jatkui eri muodoissa yli kahden vuosikymmenen ajan.
Lopullinen lähtö saatiin päätökseen 30. syyskuuta 2026 Washingtonin ja Bagdadin välillä vuonna 2024 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Reuters ilmoitti, että vetäytyminen lopettaa Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon Irakissa yli 23 vuotta kestäneen sodan, kapinallisten vastaoperaatioiden ja ISIS:n vastaisen kampanjan jälkeen.
Reuters +1
Tämä hetki on yksi tärkeimmistä muutoksista Lähi-idän turvallisuusympäristössä vuosiin.
Irakin osalta se aloittaa myös vaikean uuden vaiheen, jossa sen omat turvallisuusjoukot kantavat ensisijaisen vastuun ISIS:n elpymisen estämisestä ja maassa toimivien mahtavien aseellisten ryhmien johtamisesta.
Miksi USA:n joukot lähtivät Irakista?
Peruuttaminen ei ollut äkillinen päätös.
Washington ja Bagdad sopivat vuonna 2024 prosessista, jolla USA:n johtama koalitiooperaatio ISIS:ää vastaan lopetetaan.
Irakin pääministeri Ali al Zaidi kuvaili myöhemmin 30. syyskuuta 2026 koalition ja ulkomaisten joukkojen lähdön määräajaksi.
Yhdysvaltain virkamies vahvisti myös ennen määräaikaa, että Washington odotti vetäytymistä 30. syyskuuta mennessä.
Al Jazeera +1
Yhdysvaltain viranomaiset ovat sanoneet, että Irakin joukkojen odotetaan nyt ottavan johtoaseman terrorismin vastaisissa operaatioissa maan sisällä.
Pentagon sanoi aiemmin, että siirtymä heijastaa Irakin turvallisuusjoukkojen ja kurdipeshmergan edistymistä ISISin torjunnassa.
AP-uutiset
Vuonna 2003 alkanut sotilaallinen läsnäolo
Yhdysvaltojen nykyaikainen sotilaallinen läsnäolo Irakissa alkoi maaliskuussa 2003, kun amerikkalaiset ja liittoutuneet joukot hyökkäsivät maahan ja poistivat Saddam Husseinin vallasta.
Yhdysvaltojen vastakapinallisten operaatioiden huipulla vuonna 2007 Irakiin lähetettiin yli 170 000 amerikkalaista sotilasta.
Al Jazeera
Konfliktista tuli yksi 2000-luvun alun tärkeimmistä ulkopoliittisista tapahtumista.
Reutersin mukaan yli 4500 amerikkalaista sotilasta kuoli konfliktivuosina.
Reuters
USA:n taistelujoukot lähtivät Irakista joulukuussa 2011.
Mutta Yhdysvaltain armeija palasi useita vuosia myöhemmin sen jälkeen, kun ISIS kaappasi suuria alueita Irakin ja Syyrian.
Miksi Yhdysvaltain joukot palasivat vuonna 2014
ISIS muutti dramaattisesti turvallisuustilannetta.
Vuonna 2014 ryhmä kaappasi Mosulin ja suuret alueet Pohjois- ja Länsi-Irakista julistaen itsensä julistautuneen kalifaatiksi Irakissa ja Syyriassa.
Irakin hallitus pyysi kansainvälistä apua.
Yhdysvallat johti myöhemmin kansainvälistä koalitiota, joka tarjosi ilmavoimaa, tiedustelua, koulutusta ja muuta sotilaallista tukea Irakin joukoille ja kurditaistelijoille.
ISIS menetti lopulta haltuunsa alueen se oli kaapattu, vaikka organisaatio ei ollut täysin eliminoitu.
Sen jäljellä olevat verkostot ovat jatkaneet toimintaansa pienempien solujen ja kapinallisten toiminnan kautta.
Tämä on yksi syy Yhdysvaltojen lopulliseen vetäytymiseen.
Voisiko ISIS palata?
Irakin turvallisuusjoukot ovat huomattavasti vahvempia kuin silloin, kun ISIS pyyhkäisi maan läpi vuonna 2014.
Turvallisuusviranomaiset ja analyytikot ovat kuitenkin varoittaneet, että ISIS-solut pysyvät aktiivisina.
Reuters ilmoitti olevansa huolissaan siitä, että Yhdysvaltojen tiedustelun, valvonnan ja sotilaallisen tuen poistaminen voisi luoda mahdollisuuksia militanteille uudelleenorganisointiin.
Reuters
Kysymys on erityisen arkaluonteinen, koska ISIS:n ei tarvitse valvoa suurkaupunkeja uhatakseen.
Pienet verkostot voivat tehdä hyökkäyksiä, värvätä jäseniä, siirtää aseita ja hyödyntää turvallisuuspuutteita.
Irakin on nyt jatkettava painostustaan näihin verkostoihin, joilla on huomattavasti vähemmän suoria Yhdysvaltain sotilaallisia toimia maassa.
Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen ja Irakin välisille suhteille?
Joukkojen poistuminen ei tarkoita, että Washingtonin ja Bagdadin väliset diplomaattiset suhteet olisivat päättymässä.
Molemmat hallitukset ovat ilmoittaneet, että suhteiden odotetaan etenevän kohti taloudellista, poliittista ja turvallisuusyhteistyötä ilman Yhdysvaltojen pysyvää sotilaallista läsnäoloa.
Irakin pääministerin kanslia totesi aiemmin, että suhteet kääntyisivät suvereeniuteen ja yhteisiin etuihin perustuvaan yhteistyöhön koalitiooperaation päätyttyä.
Al Jazeera
Siirtymä muuttaa siis pikemminkin suhteen luonnetta kuin sen poistamista.
Yhdysvalloilla on edelleen merkittäviä diplomaattisia ja taloudellisia etuja Irakissa ja koko Lähi-idässä.
Iranin vaikutusvaltaa tarkastellaan nyt tarkemmin.
Toinen tärkeä kysymys on, miten vetäytyminen vaikuttaa Iranin vaikutusvaltaan Irakissa.
Iranilla on maassa syvät poliittiset, taloudelliset ja turvallisuusyhteydet.
Useilla vaikutusvaltaisilla irakilaisilla aseellisilla ryhmillä on pitkäaikaiset suhteet Teheraniin.
Reuters ilmoitti, että Iran ja liittoutuneet ryhmät ovat suhtautuneet myönteisesti Yhdysvaltojen lähtöön, kun taas Irakin virkamiehet ja analyytikot ovat huolissaan siitä, miten maan sisäinen valtatasapaino voisi muuttua.
Reuters +1
Se, missä määrin Iranin vaikutusvalta todella laajenee, riippuu Irakissa tehdyistä päätöksistä, kuten siitä, miten Bagdad hallinnoi aseellisia järjestöjä ja vahvistaa valtion instituutioita.
Siksi on liian aikaista määritellä amerikkalaisen vetäytymisen pitkän aikavälin poliittisia seurauksia.
Irakilla on vastassaan miliisikysymys
Toinen tärkeä kysymys on perinteisten valtion komentorakenteiden ulkopuolella toimivien aseellisten ryhmien tulevaisuus.
Irakin hallitus on todennut, että aseiden saattaminen valtion vallan alle on tärkeä osa maan seuraavaa vaihetta.
Jotkut miliisijärjestöt kehittivät huomattavaa sotilaallista ja poliittista vaikutusvaltaa taistelussa ISIS:ää vastaan.
Useat liittyivät Irakin laajempiin turvallisuusrakenteisiin ja pitivät yllä erillisiä johtoverkostoja ja poliittisia yhteyksiä.
Irakin hallituksen haasteena on nyt turvallisuuden säilyttäminen ja asevoimien keskitetyn valvonnan vahvistaminen.
Asiasta on tullut entistäkin tärkeämpi ulkomaisten joukkojen lähdettyä.
Kurdijohtajat ovat ilmaisseet huolensa
Irtisanomista tarkkaillaan myös tiiviisti Irakin autonomisella Kurdistanin alueella.
Kurdivoimat olivat merkittävässä asemassa ISIS:n vastaisessa kampanjassa ja tekivät tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Jotkut kurdivirkamiehet ovat julkisesti ilmaisseet huolensa siitä, että Yhdysvaltojen lähtö voisi aiheuttaa alueelle enemmän turvallisuusuhkia.
Kurdistanin aluehallituksen pääministeri Masrour Barzani arvosteli äskettäin vetäytymistä ja esitti huolensa alueen haavoittuvuudesta, erityisesti Iranin laajempien jännitteiden vuoksi.
Rahoitusajat
Kurdistanin alueen on nyt navigoitava suhteitaan Bagdadiin ja naapurimaihin muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Myös Turkki vähentää osuuttaan
Amerikkalainen lähtö tapahtuu yhdessä toisen merkittävän kehityksen kanssa.
Turkki suostui äskettäin vetäytymään vähitellen Pohjois-Irakissa sijaitsevasta strategisesta Bashiqan sotilastukikohdasta ja siirtämään valvonnan Irakin liittohallitukselle.
Sopimus seurasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Irakin pääministerin Ali al Zaidin keskusteluja.
Turkki on säilyttänyt joukkonsa Pohjois-Irakissa osana Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) vastaisia operaatioita.
Bashiqan sopimus ei tarkoita, että kaikki Turkin sotilaallinen toiminta Pohjois-Irakissa olisi loppumassa, mutta se merkitsee uutta muutosta maan ulkomaisessa sotilaallisessa läsnäolossa.
AP-uutiset
30. syyskuuta on historiallinen käännekohta
Amerikkalaisille ja irakilaisille vetäytyminen sulkee sotilaallisen luvun, joka ulottuu yli kahteen vuosikymmeneen.
Yhdysvaltojen läsnäolo säilyi useissa vaiheissa: vuoden 2003 miehitys, miehitys, kapina, lahkoväkivalta, vuoden 2011 vetäytyminen, ISIS:n nousu ja Yhdysvaltain joukkojen paluu vuonna 2014.
Nyt Irakiin tulee uusi aikakausi.
Sen hallitus on enemmän vastuussa kansallisesta turvallisuudesta, kun taas Washington siirtyy kohti suhdetta, joka ei ole riippuvainen joukkoja pysyvästi sijoitettu maan sisällä.
Tärkeimpiin kysymyksiin vastaaminen vie aikaa.
Irakin on osoitettava, että sen turvallisuusjoukot voivat sisältää ISIS:n, hallinnoida sisäisiä aseistettuja ryhmiä ja suojella maan toimielimiä samalla kun ne kilpailevat alueellisten etujensa kanssa.
Yhdysvaltojen osalta 30. syyskuuta 2026 päättyy yksi sen pisimmistä ja merkittävimmistä sotilaallisista toimista nykyaikana.