Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten liittolaisten väliset suhteet ovat jälleen kerran diplomaattisessa kriisissä sen jälkeen, kun presidentti Donald Trumpin hallinto määräsi laajoja seuraamuksia kansainvälistä rikostuomioistuinta vastaan (ICC) ja päämaja Haagissa Alankomaissa.
Alankomaat, joka sijaitsee kansainvälisessä instituutiossa, on ilmaissut vakavan huolensa seurauksista, joita Yhdysvaltojen toimilla voi olla tuomioistuimen ja kansainvälisen oikeusjärjestelmän toimintaan.
Saksan tiedotusvälineiden T-Onlinen mukaan Alankomaiden viranomaiset harkitsevat keinoja suojella instituutiota sellaisten seuraamusten vaikutuksilta, jotka voivat vaikuttaa pankkipalveluihin, teknologiaan ja päivittäisiin toimintoihin.
Päätöksestä ilmoitti 9. lokakuuta Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio, joka syytti tuomioistuinta sen toimivallan ylittämisestä ja toimista, joita ei voida hyväksyä Yhdysvaltain kansalaisia ja Washingtonin liittolaisia vastaan.
Associated Pressin mukaan pakotteilla pyritään rajoittamaan rahoitustoimia ja oikeussuhteita amerikkalaisiin yrityksiin. Tämä saattaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia palkkojen maksamisessa, teknisten järjestelmien käytössä ja kansainvälisten tutkimusten rahoittamisessa.
Toimenpiteitä ei kuitenkaan toteuteta välittömästi. Yhdysvaltain hallinto on ennustanut puoli vuotta, huhtikuuhun 2027 asti, jolloin on tilaa diplomaattisille neuvotteluille.
Alankomaiden pääministeri Rob Jetten on kuvannut Yhdysvaltojen päätöstä erittäin huolestuttavaksi ja varoittanut, että tuomioistuimen painostaminen voi vaikuttaa myös Yhdysvaltojen ja Euroopan välisiin suhteisiin.
Alankomaiden ulkoministeri Tom Berendsen sanoi maansa jatkavan toimielimen riippumattomuuden ja toiminnan suojelua.
Alankomaiden hallituksen virallisen lausunnon mukaan kuuden kuukauden määräaikaa olisi käytettävä Washingtonin kanssa käytävään vuoropuheluun ja koordinointiin tuomioistuinta tukevien valtioiden kanssa.
Vastaukset eivät koske ainoastaan Alankomaita.
Reutersin mukaan Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Tanskan, Kanadan, Japanin ja Alankomaiden ulkoministerit ovat yhdessä hylänneet Yhdysvaltojen pakotteet.
Jopa Euroopan komissio on varoittanut, että Euroopan unioni on valmis ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että tuomioistuimen työ jatkuu.
Yksi keskusteltavista mahdollisuuksista on käyttää EU:n mekanismia ulkomaisten seuraamusten vaikutusten estämiseksi.
Konflikti liittyy pääasiassa siihen, että Yhdysvallat vastustaa kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaa, erityisesti sen jälkeen, kun on tutkittu Yhdysvaltojen joukkojen toimia Afganistanissa ja annettu Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle pidätysmääräyksiä Gazan sodasta.
Yhdysvallat ja Israel eivät ole tuomioistuimen jäseniä, ja ne vastustavat kansalaistensa toimivallan käyttämistä näissä tapauksissa.
Toisaalta tuomioistuin vaatii, että sen toimeksianto perustuu kansainväliseen oikeuteen ja että tutkimukset on suoritettava ilman poliittista puuttumista asiaan.
Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti Tomoko Akane on ilmoittanut, että toimielin jatkaa tehtäviensä hoitamista riippumattomasti ja puolueettomasti.
Reutersin mukaan myös YK:n pääsihteeri Antónnio Guterres on tuominnut Yhdysvaltojen tuomion ja pitänyt sitä vakavana iskuna kansainväliseen rikosoikeuteen.
Seuraavien kuukausien odotetaan olevan ratkaisevan tärkeitä toimielimen tulevaisuuden kannalta. Jos neuvottelut epäonnistuvat, sanktiot voivat aiheuttaa suuria taloudellisia ja toiminnallisia esteitä ja tehdä Washingtonin ja Haagin välisestä yhteenotosta yhden vakavimmista diplomaattisista konflikteista kansainvälisen oikeuden alalla.