Saksalainen turvallisuusasiantuntija Carlo Masala on varoittanut, että Venäjän kohtaaminen Euroopan kanssa tapahtuu yhä useammin perinteisen taistelukentän ulkopuolella sabotaasin, vakoilun, kyberoperaatioiden ja väärän tiedon avulla.
Kansainvälisen politiikan professori Masala Münchenin Bundeswehrin yliopistossa kuvaili tilannetta"varjosodaksi"saksalaisen Die Zeitin 1. lokakuuta julkaisemassa haastattelussa.
Hänen kommenttinsa ovat Saksassa ja muissa Euroopan maissa erityisen huolestuneita Venäjälle mahdollisesti liittyvistä hybridioperaatioista.
Masalan mukaan Euroopassa on salainen konflikti.
Masala väitti, että Venäjä harjoittaa jo vihamielisiä toimia länsivaltioita vastaan, vaikka nämä toimet jäävätkin alle tavanomaisen sodankäynnin rajan.
Hän mainitsi esimerkkinä vakoilun, väärän tiedon ja sabotaasiyrityksen.
Masalan mukaan tällaisten operaatioiden yhtenä tavoitteena on luoda turvattomuutta eurooppalaisten yhteiskuntien sisällä ja heikentää länsimaista tukea Ukrainalle.
Euroopan hallitukset ovat yhä enemmän keskittyneet tällaiseen uhkaan. Saksan äskettäisissä raporteissa on korostettu lennokkitapauksia, sabotaasiepäilyjä ja elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvia uhkia yhä huolestuttavammiksi alueiksi.
Kiistanalainen ajatus vastata Moskovaan
Masala meni pidemmälle kuin vaati lisäseuraamuksia.
Hän ehdotti, että liittoutuneiden maiden tiedustelupalvelu voisi koordinoida vahvempia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on osoittaa, että myös Moskovalla olisi seurauksensa jatkuvasta hybriditoiminnasta.
"Auch wir können einen hybridi Krieg führen, "Masala kertoi Die Zeitille, mikä tarkoittaa, että länsimaat voivat viestittää, että nekin pystyvät toteuttamaan hybridioperaatioita.
Masala esitti ajatuksen mahdollisena pelotteena sen sijaan, että kuvailisi olemassa olevaa Saksan tai Naton politiikkaa.
Mikään ei viittaa siihen, että Saksa tai Nato olisi toteuttanut erityistoimenpiteitä, joista hän puhui.
Kyberoperaatiot voivat olla osa vastausta
Kun kysyttiin, miltä tällainen vastaus voisi näyttää, Masala viittasi skenaarioon, johon liittyi häiriöitä Venäjän suurimmissa kaupungeissa.
Hän ehdotti, että kyberoperaatiot, jotka vaikuttavat rahan saantiin Moskovassa ja Pietarissa, voisivat havainnollistaa, millaista painetta hänellä oli mielessään.
Hänen perustelunsa on, että Venäjän pitäisi ymmärtää, että Euroopan maiden vastaisilla jatkuvilla salaisilla toimilla voi olla suoria seurauksia.
Masala varoitti, että ilman mielekkäitä vastauksia Venäjän operaatiot voisivat olla yhä valmiimpia ottamaan riskejä.
Eurooppa vahvistaa puolustusta
Laajempi keskustelu käydään, kun Euroopan hallitukset ja Naton jäsenet laajentavat valmistelujaan hybridiuhkia vastaan.
Saksa ja sen eurooppalaiset kumppanit ovat tutkineet lentoasemien, energiainfrastruktuurin, viestintäverkkojen ja muiden kriittisten järjestelmien suojelun tehostamista.
NATO on myös vahvistanut turvallisuutta itäpuolellaan, kun taas Euroopan hallitukset kehittävät lisää valmiuksia havaita lennokkeja ja vastata kyberhyökkäyksiin ja sabotaasia.
Euroopan unioni on erikseen määrännyt rajoittavia toimenpiteitä niitä henkilöitä ja järjestöjä vastaan, joita syytetään osallistumisesta Venäjän epävakaustoimintaan.
Masala näkee Naton hyökkäyksen epätodennäköisenä toistaiseksi.
Huolimatta varoituksestaan hybridisodankäynnistä Masala teki tärkeän eron salaisten operaatioiden ja Venäjän suoran sotilaallisen hyökkäyksen välillä Naton alueella.
Hän sanoi, että on edelleen erittäin pieni vaara, että Venäjä yrittää kaapata aluetta Naton maassa, myös Itämeren alueella.
Hänen perustelunsa on, että Moskovan olisi odotettava yhteistä Naton vastausta tällaiseen hyökkäykseen.
Tämä tekee tavanomaisen sodan kynnyksen alittavista toimista erityisen tärkeitä Euroopan turvallisuuskeskustelussa.
Saksasta on tullut keskeinen painopiste
Masala on aiemmin väittänyt, että Saksaa painostetaan erityisesti sen vuoksi, että se tukee Ukrainaa EU:ssa.
Hän sanoi Le Monden elokuussa pitämässään haastattelussa, että Saksasta oli tullut kohde, koska se on tärkeä osa EU:n tukea Kyiville.
Saksan viranomaiset ja Euroopan turvallisuusviranomaiset ovat näin ollen kiinnittäneet enemmän huomiota mahdollisiin sabotaasia, kyberoperaatioita sekä liikenne- ja sotilasinfrastruktuureihin kohdistuvia uhkia koskeviin kysymyksiin.
Keskeinen kysymys on nyt se, miten Eurooppa voi estää tällaisen toiminnan aiheuttamatta hallitsematonta laajentumista Venäjän kanssa.
Masalan ehdotus on yksi näkemys tässä keskustelussa. Euroopan hallitusten on viime kädessä määriteltävä, miten pitkälle puolustus- ja hyökkäystoimien olisi mentävä, kun vastakkainasettelu ulottuu yhä enemmän Ukrainan fyysisen taistelukentän ulkopuolelle.