Maailman jalkapallosta käydään uusi keskustelu vuoden 2026 maailmanmestaruuskisojen päättymisen jälkeen Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa.
Historiallinen kiertue, ensimmäinen 48 kansalaista, lisäsi osallistumismahdollisuuksia, mutta lisäsi myös jalkapalloilijoiden otteluiden määrää ja paineita.
FIFA:n mukaan kilpailuun kuului 104 ottelua, kun se edellisessä 32 kansalaisessa oli 64 ottelua.
Uudessa muodossa oli 12 neljän kansalaisen ryhmää. Kunkin ryhmän kaksi ensimmäistä tiimiä sekä kahdeksan parasta tiimiä kolmansissa maissa kävivät läpi prosessin suoraan eliminoiden.
Laajeneminen mahdollisti sen, että useammat maat olivat edustettuina jalkapallon suurimmassa vaiheessa, mutta herättivät myös kysymyksiä pelin laadusta.
Yksi suurimmista huolenaiheista liittyy jalkapalloilijoiden fyysiseen kuormitukseen.
Uudessa muodossa, kansalaiset, jotka pääsivät finaaliin oli pidettävä kahdeksan ottelua, yksi enemmän kuin aiemmissa turnauksissa.
Mutta keskustelu ei päättynyt maailmaan.
Reutersin raporttien mukaan eurooppalaisen valmentajan ja jalkapallon edustajat ovat ilmaisseet huolensa kiireisestä kansainvälisestä aikataulusta ja sen vaikutuksista pelaajiin.
Jalkapalloliitot ovat samalla pyrkineet kiinnittämään enemmän huomiota toipumisaikaan ja loukkaantumisriskiin.
Keskustelu on erityisen tärkeää suurimmissa eurooppalaisissa seuroissa toimiville pelaajille, jotka voivat osallistua mestaruuskilpailuihin, paikallisiin kuppeihin, mannerkilpailuihin ja kansallisiin otteluihin.
FIFA on tukenut maailman laajentumista mahdollisuutena tehdä jalkapallosta kattavampi.
Kriitikot kuitenkin katsovat, että otteluiden määrän lisäämiseen olisi liitettävä voimakkaampia toimenpiteitä jalkapalloilijoiden terveyden suojelemiseksi.
Nyt ollaan siirtymässä kohti vuoden 2030 maailmanmestaruuskisoja, jotka järjestetään pääasiassa Espanjassa, Portugalissa ja Marokossa ja joissa järjestetään myös Etelä-Amerikassa järjestettäviä otteluita.
Järjestäytyminen useilla mantereilla tuo mukanaan uusia haasteita kansainväliselle matkustamiselle, logistiikkalle ja koordinoinnille.
FIFAlle, 48 kansalliselle mallille, on askel kohti maailmanlaajuista jalkapallon laajentamista.
Pelaajien seurojen ja edustajien kannalta suurin haaste on löytää tasapaino urheilun kaupallisen kehityksen ja jalkapalloilijoiden hyvinvoinnin välillä.
Keskustelun odotetaan jatkuvan vuoden 2030 maailman valmisteluissa, kun taas kansainvälisen jalkapallon kysymys on siitä, kuinka paljon kalenteri voi laajentua ilman, että pelin laatuun vaikutetaan.