B ERLIN ei tule yhtään enempää kuin 148 000 ihmistä etsimään pidätysmääräyksiä Saksassa, kun 87,3 prosentilla heistä ei ole Saksan kansalaisuutta. Liittovaltion sisäasiainministeriön (Bundesineminin hallinto) julkaisemat luvut ovat herättäneet voimakkaita poliittisia reaktioita turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja rajavalvontaan.
Saksalaisen BILD-sanomalehden mukaan, jossa viitataan W ELT am Sonntagin toimittamiin tietoihin, vain 16671 henkilöllä tässä tilastossa on yksinomaan Saksan kansalaisuus. Toisella 1,5 prosentilla on Saksan passi ja toinen kansalaisuus.
Saksan viranomaisten etsimistä ulkomaalaisista suurimmat ryhmät ovat romanialaiset, joilla on 16 123 henkilöä, puolalaiset, joilla on 12 721 georgialaista ja 6 869 Turkin kansalaista ja 6 696 henkilöä.
Tilastoihin sisältyvät Bulgarian, Albanian, Algerian, Ukrainan ja Marokon kansalaiset.
Tiedot viittaavat 1. heinäkuuta 2026. Saksan viraston raportin mukaan ne edustavat henkilöitä, joita vastaan on ainakin avoin pidätysmääräys, eikä niitä pidä sekoittaa yksittäisten pidätysmääräyksten määrään.
Julkaisu on aiheuttanut yhteenottoja liittopäivillä. Vaihtoehtoinen MP für Deutschland (AfD), Sebastian Münzenmaier, jonka parlamentti pyysi lukujen julkistamista, katsoo tilanteen osoittavan Saksan maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisen.
Se edellyttää tiukempaa valvontaa Saksan rajoilla, rikollisiin tekoihin syyllistyvien ulkomaalaisten karkottamista ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa alkuperämaissa.
Jopa Alexander Throm, parlamentin ryhmän sisäisen politiikan edustaja CDU/ CSU on pyytänyt vahvempia toimenpiteitä. Hänen mukaansa viranomaiset ovat syyskuussa 2024 tapahtuneen rajavalvonnan palauttamisen jälkeen pidättäneet yli 17500 henkilöä, joita vastaan oli olemassa avoimet pidätysmääräykset.
Samaan aikaan Marcel Emmeritch vihreästä puolueesta vaatii poliisia keskittymään väkivaltaan syyllistyneisiin, ääriaineksiin ja ihmisiin, jotka aiheuttavat konkreettisia riskejä, sen sijaan, että pidätykset riippuvat suurelta osin satunnaisista rajatarkastuksista.
Die Linke -puolue varoittaa tilastojen yleisestä tulkinnasta. Parlamentin jäsen Clara Bünger huomauttaa, että osa pidätysmääräyksistä liittyy maksamattomiin sakkoihin, mukaan lukien lippuvapaat matkat julkisissa liikennevälineissä.
Ongelmat poliisien kanssa ovat toinen huolenaihe. Heiko Teggatz, Deutsche Polizegewerkschaftin liiton johtaja, sanoo, että Saksan maapoliisilla ei useinkaan ole riittävästi valmiuksia järjestelmälliseen etsintään pidätyksen perusteella.
Rikosoikeuden professori Michael Sainé Europe-Universität Viadrina varoittaa, että pidätysmääräyksten määrä ei automaattisesti osoita riskin tasoa. Sen pitäisi olla tiedossa siitä, mitä rikollisia tekoja tarvitaan.
Keskustelun odotetaan jatkuvan Saksan politiikassa, jossa maahanmuuttokysymykset, sisäinen turvallisuus ja tuomittujen karkottaminen ovat edelleen tärkeitä aiheita liittohallitukselle ja puolueille Bundestagissa.